Usein kysyttyä

Miksi lapsia ja nuoria sijoitetaan perheisiin?
Lasten huostaanotot ja sijoitukset biologisen kodin ulkopuolelle ovat viime vuosina jatkuvasti lisääntyneet. Useimmiten syynä ovat vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat sekä lasten kaltoin kohtelemine tai heidän hoitonsa laiminlyönti.

Perhesijoituksessa lapsi voi kiintyä häntä pysyvästi ja turvallisesti hoitaviin sijaisvanhempiin. Turvallinen kiintymyssuhde on tärkeä lapsen kasvulle ja kehitykselle ja se luo perustan uusille pysyville ihmissuhteille. Perhesijoituksessa lapsi saa mallin perhe-elämästä, jonka varaan hän voi tulevaisuuttaan rakentaa. Perhesijoitukset ovat yhteiskunnalle taloudellisesti laitosmaisia hoitomuotoja moninkertaisesti edullisempia.

Voiko tai pitääkö sijaisvanhemmalla olla omia lapsia?
Sijaisvanhemmalla voi olla lapsia tai hän voi olla lapseton. Suurimmalla osalla on omia biologisia lapsia. Sisarusten sopeutuminen tulokkaaseen on kokemusten mukaan helpointa, jos sijoitettu lapsi tulee perheen nuorimmaiseksi.

Pitääkö sijaisvanhemmalla olla jokin tietty koulutus?
Sijaisvanhemmille ei ole erityisiä koulutusvaatimuksia, jos perheessä on alle neljä sijoitettua. Jokaisella sijaisvanhemmuutta harkitsevalla tulisi olla mahdollisuus osallistua ennakkovalmennukseen. Suomessa käytössä oleva PRIDE-valmennus antaa turvallisen perustan ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Jos sijoitettuja lapsia tai nuoria on enemmän kuin neljä, toisella vanhemmalla on oltava soveltuva alan koulutus (vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto).

Minkä ikäinen on sopiva sijaisvanhemmaksi?
Sijaisvanhemmiksi ryhtyville ei ole määritelty ehdottomia ikärajoja. Nyrkkisääntönä on usein pidetty, että vanhempi sopisi ikänsä puolesta lapsen biologiseksi vanhemmaksi. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi sukulaissijaisvanhemmuudessa, ikäkysymys harkitaan aina yhdessä sijoittajan kanssa.

Olemme uusperhe, voimmeko ryhtyä sijaisperheeksi?
Uusperheet voivat hyvin ryhtyä sijaisperheeksi.

Kuinka monta lasta voidaan sijoittaa yhteen sijaisperheeseen?
Sijoitettuja lapsia voi olla enintään neljä (omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien). Lukumäärä voi ylittyä, jos sijoitetut lapset tai nuoret ovat sisaruksia. Jos perhehoidosta vastaa kaksi henkilöä ja ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus, on enimmäismäärä seitsemän. Jos vanhemmilla on siis esimerkiksi kaksi omaa alle kouluikäistä lasta ja he käyvät töissä kodin ulkopuolella, perheeseen voidaan sijoittaa enintään kaksi lasta.

Voinko alkaa sijaisvanhemmaksi, vaikka en elä parisuhteessa?
Myös yksin elävä voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Jokaisen lapsen kohdalla sopivimman sijoituspaikan arviointi käydään yksilöllisesti lävitse. Joillekin lapsille sijaisvanhemmaksi voi hyvin sopia henkilö, joka ei elä parisuhteessa. Tosin sijaisperhesijoituksen tavoitteena on usein taata lapselle mahdollisuus molempien vanhempien antamaan hoitoon ja kasvatukseen. Hyvä vaihtoehto sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneelle yksin asuvalle henkilölle on lapsikylävanhemmuus SOS-lapsikylässä.

Pitääkö sijaisvanhemmaksi ryhtyvällä olla iso asunto?
Normaalikokoinen perheasunto riittää myös sijaisperheelle. Sijoitetuille lapsille tai nuorille on luonnollisesti pystyttävä takaamaan omaa tilaa mm. läksyjen tekoon ja tarvittaessa yksinoloonkin.

Lue lisää palkkioista ja korvauksista
Sijaisvanhemmalle maksetaan kuukausittain palkkio ja kulukorvaus. Palkkio tulisi määräytyä lapsen tai nuoren hoidettavuuden perusteella. Erittäin vaikeahoitoisen lapsen perhehoito edellyttää yleensä hoitajan kotiin jäämistä. Palkkion tulisi tämä mahdollistaa. Kulukorvaus on tarkoitettu lapsen ruokailuun, vaatetukseen ym. päivittäisiin kuluihin, ja se on verotonta. Lue lisää palkkioista ja korvauksista.

Voinko itse vaikuttaa siihen, millainen lapsi meille sijoitetaan?
Sijoituksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että lapsi ja perhe sopivat hyvin yhteen. Sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä arvioivat yhdessä, miten hyvin sijaisperhe pystyisi parhaiten vastaamaan tietyn lapsen tarpeisiin. Lapsi ja perhe saavat tutustua toisiinsa ennen sijoituspäätöstä. Uuden sijoitetun lapsen tulo koskee koko perhettä, joten myös biologisten lasten ja muiden sijoitettujen näkemykset on otettava huomioon.

Saako lapsi tavata biologisia vanhempiaan?
Lapsella on oikeus pitää yhteyttä biologisiin vanhempiinsa ja sukuunsa. Yhteydenpito ja lapsen perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeä osa perhehoitoa ja merkityksellisiä lapselle ja nuorelle. Hyvät suhteet lapsen syntymäperheeseen ja muuhun sukuun takaavat yleensä myös parhaan onnistumisen lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Tapaamiset ja yhteydenpito sovitaan sosiaalityöntekijän, sijaisvanhempien, lapsen/nuoren ja biologisten vanhempien kesken. Lapsi tai nuori tapaa omia vanhempiaan sovitusti joko sijaisperheessä, biologisten vanhempiensa luona tai muussa paikassa. Puhelin- ja sähköpostiyhteydenpito on myös tärkeää.