Faktaa sijaisvanhemmuudesta

Jokaisella lapsella on lastensuojelulain mukaan oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lastensuojelun lähtökohtana on aina vanhempien tukeminen siten, että nämä lapsen oikeudet toteutuvat hänen omassa kodissaan. Aina tämä ei kuitenkaan toteudu ja silloin lapsi tarvitsee kodin ulkopuolista sijoituspaikkaa. Useimmiten lapsen huostaanottoon ja sijoitukseen johtavat vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmista aiheutuvat vaikeudet sekä lapsen hoidon laiminlyönti ja kaltoin kohtelu.

Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on, että lapsi voitaisiin sijoittaa sijaisperheeseen. Luonnollisena ja yksilöllisenä, perheenomaisena hoitomuotona perhehoito on useimmiten paras vaihtoehto kaikenikäisille lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat oman kodin ulkopuolista hoitoa. Perhehoitoa järjestetään sijaisperheissä ja vanhempia kutsutaan sijaisvanhemmiksi.

Laissa perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella, yksityiskodissa. Lasten ja nuorten lisäksi perhehoitoa järjestetään myös aikuisikäisille kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja vanhuksille.