Aikuispsykiatrinen perhehoito

Psykiatriseen perhehoitoon sijoitetuista useimmat sairastavat skitsofreniaa. Heillä saattaa olla myös päihdetaustaa. Nykyisin psykiatriseen perhehoitoon sijoitetaan myös 20-30 -vuotiaita nuoria aikuisia. Heidän perhehoitojaksonsa ovat yleensä lyhyempiä kuin pitkään sairastaneilla.

Perhehoidon vahvuuksia ovat mm. mahdollisuus osallistua perheen arkeen, luoda turvallisia ihmissuhteita, opetella asumista ja kuntoutua kotiolosuhteissa kiireettömästi, yhteiskunnan osana. Perhehoidossa sijoitetun yksilöllisyys voidaan huomioida koska hänen elämänhistoriansa yleensä tunnetaan hyvin.

Kodissa tapahtuvan kuntoutuksen tukena käytetään Mielekäs Päivä -ohjelmaa. Nuorten, vasta sairastuneiden intensiivisen kuntoutumisen tukena käytetään psykoedukatiivista ryhmäkuntoutusohjelmaa. Perhehoidossa opetellaan mm. itsestä huolehtimista, toisten kanssa vuorovaikutuksessa olemista, kodinhoitoa ja virastoissa asiointia.

Perhehoidossa kuntoutumista tukevat selkeä päivä- ja viikko-ohjelma, mielekäs tekeminen, toimintakykyyn suhteutettu tuki sekä erityisesti perhekodin ihmissuhteet ja kannustus. Lääkehoidosta huolehtiminen on myös tärkeä osa kuntoutumista. Motivoituminen henkilökohtaisen hygienian ja ulkoisen olemuksen hoitamiseen, painonhallintaan, liikkumiseen ja osallistuminen arkiaskareisiin parantavat toimintakykyä. Perheyhteisön jäsenten välinen vuorovaikutus myös vähentää psyykkiseen sairauteen liittyviä harhoja.

Psykiatrista perhehoitoa järjestävät tällä hetkellä sairaanhoitopiirit, kuntayhtymät sekä kunnat. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin järjestämä psykiatrinen perhehoito on osa erikoissairaanhoitoa. Helsingin kaupungin, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja sairaanhoitopalvelujen kuntayhtymän ja kuntien järjestämä perhehoito on puolestaan avohoitoa.